Tapahdu

Mitään ei tapahdu. Ulkona aurinko paistaa. Mitään ei tapahdu, aurinko paistaa. Mitään ei tapahdu, aurinko paistaa ja minä istun paikoillani. Mitään ei tapahdu, aurinko paistaa, minä istun paikoillani ja ajatus junnaa. Mitään ei tapahdu, aurinko paistaa, minä istun paikoillani, ajatus junnaa, ahdistus piirtää selkääni kuvion, minä en arvaa mikä se on. Mitään ei tapahdu, aurinko paistaa, minä istun paikoillani, ajatus junnaa, ahdistus piirtää, minä en arvaa, lähtisinkö pois.

Miksi julkaista tekstiä, joka ei tarkoita mitään? Miksi kirjoittaa kirja, joka kertoo minusta itsestäni? Miksi olla kirjoittamatta, miksi julkaisematta? Blogi on julkaisualusta, alusta lukien, lopusta alkuun, tänään meille alustaa. Aiheesta ahdistunut mieli. On julkaistava, on julkistettava, että sattuu. Entä mihin Teitä koskee, miten Te tänään voitte? Oletteko työskennellyt ahkerasti? Kannattaisiko Teidän ehkä kääntää kasvonne aurinkoon, se paistaa ulkona. Vaikka mitään ei tapahdukaan, aurinko paistaa. Tiedättekö sen?

Ainahan voi hämätä, itseään ja Teitä. Kertakäyttörunous.